Olen esittänyt poikaystävälleni ylimielistä tasavaltalaista koko viikonlopun, vaikka oikeasti katsoin tosi mielelläni kuninkaallisia häitä. Kuninkaalliset ovat niin mahtavan kitch! Rakastan sitä kaikkea hyvän maun rajalla pyristelevää oheistavaraa, mikä kuninkaallisiin liittyy. Olen jopa vähän haaveillut Victoria&Daniel -seinälautasesta, ja jos kehtaisin, hankkisin ehdottomasti Vickan -barbin. Kuvan suklaarasian taidan käydä hankkimassa Stockalta maanantaina. Eräs työkaveri oli syönyt rasiallisen ja kehui erinomaisiksi.
Poikaystävä katsoi erilaisia häälähetyksiä telkkarista toista vuorokautta yhdessä äitinsä kanssa. Ruotsalaista koko perheen häähurmosta! Vähän nolona selitteli, että kun taloudessa on vain yksi telkkari, eikä kanavaa saa kääntää, niin minkäs teet, jalkapallokin jää väliin. Tosiasiassa hän taisi olla häistä ja hääparista ja erityisesti Victoriasta yhtä hurmaantunut kuin kaikki, jotka häälähetystä ovat katsoneet. Minäkin.
Olen yleensä kamalan kyyninen tällaisissa jutuissa ja näen jokapuolella pelkkää laskelmointia, mutta täytyy myöntää, että kun tänään näin iltajuhlien puheet, suli minunkin paatunut sydämeni lopullisesti. (Eilen lähetys jäi kesken, kun saapui yökyläilijöitä.) Oikeastaan enemmän kuin kaikkien ylistämästä Danielin puheesta, pidin molempien isien puheesta. Sellaiset vilpittömät hyvän elämän ohjeet ja tuen osoitukset saavat minut helposti liikuttumaan. Niihin liittyy samalla kertaa sekä luopumisen tuskaa että onnea ja ylpeyttä siitä, että oma lapsi on jo aikuinen ja jonkun vaimo tai mies.
Sitäpaitsi toisten tyylikkäästi ja loppuun asti mietittyjä häitä on ihana katsoa, oli hääpari sitten kuninkaallinen tai ei. Ja vaikka itse ei koskaan pääsisikään naimisiin. ;)
Kuva: monstersandcritics.com
Tekstit
Ihanaa, Mr. A on ihan mun linjoilla. Olin nenä kiinni TV:ssä ja nautin täysin siemauksin toisten ylitsepursuavasta rakkaudesta. Niin ja tarttuuhan se itseenkin ja tuo omaankin parisuhteeseen sellaista ihastuttavaa pohdintaa. Luulin, että sinä rakkaudesta kirjoittava ja sitä aina niin kovasti pohtiva olisit estottomasti nauttinut näistä juhlista, mutta ymmärrän toki tuon kulman takana kärkkyvän kyynisyyden. Itse en antanut sille valtaa. Mutta niin, itsekin olen pohtinut jonkun jääkaappimagneetin hankkimista. Se olisi jotenkin nyt aika paikallaan ja niin ihanan kitch. Vickan barbien voin ostaa sitten hyvällä omallatunnolla Eevalle.
VastaaPoistaMr.A yleensä aina vastustaa vankasti kaikkea kuninkaallisiin liittyvää, mutta nyt oli jotenkin menettänyt sydämensä Victorialle, hänen vilpittömyydelleen, rentoudelleen, karismaattisuudelleen, erinomaiselle tv-esiintymistaidolleen ja loistavalle puheelleen - niin ja aidoille kyynelille tietenkin. Ei ottanut kuuleviin korviinsa vihjaustakaan muuhun suuntaan.
VastaaPoistaJa pakko tietysti myöntää, että kyllähän minäkin, koska minusta siellä pilkisteli myös aitoa tunnetta sen kaiken sulavalinjaisen säteilyn alla.
Vaikka rakkaus onkin lempiaiheeni, minun intoani suhteessa kuninkaallisiin häihin rajoittaa se, että en oikein mitenkään kestä mitään teeskenneltyä hehkutusta rakkauteen liittyen. Se tuntuu minusta yleensä laskelmoidulta, teennäiseltä. Se puhtain ja kaunein yleensä kuolee tai ainakin kärsii kaikkien suuren härdellin keskellä, niin kuninkaallisissa häissä kuin tavallisten pulliaistenkin häissä. Aito romantiikka väljähtyy. Menetän helposti uskoni ja siitä syystä siis olen kyyninen. Mutta tällä kertaa oli vähän helpompaa, uskoin tarinaan ainakin vähän.
Minusta tuntui helpoimmalta katsella sulhasen vanhempia ja myös sulhasta, joka oli omissa häissään minusta ainakin vähän pihalla, ei ainakaan yhtä sulavaliikkeinen kuin morsian. Hän oli jotenkin niin tavallinen ja vaatimaton ja vilpittömän hämmentynyt. Ja siitä tuli sellainen olo, että kyllä nämä kaksi kaikestä tästä sirkuksesta ja harkitusta esiintymisestä ja puheiden harjoittelusta huolimatta menevät ihan oikeasti naimisiin ja onhan se ihanaa, että pitkän odottelun jälkeen kaksi ihmistä saa toisensa ja jakaa yhteisen elämän. Ovat kumpikin ilmeisen varmoja päätöksestään, mikä on upeaa, eikä ollenkaan niin itsestään selvää kenenkään kohdalla.
Pitkä selitys ja vähän vajavainen analyysi... :)
Niin ja siis juuri tuo sulhasen tietty "humbleness" loi häistä ihmisten häät. V. psyykkasi D:tään ja D:tunnusti rakkautensa. Sweet. Olen täysin samaa mieltä, että rakkaudella hehkuttaminen on täysin asiatonta ja siis niin "kitch" ja siksi on täysin hämmentävää, että kaiken sen alta paljastui jotakin aidolta vaikuttavaa.
VastaaPoistaJuu ja ehdottomasti parempi analyysi tämä kuin oma estoton hehkutukseni :)