Botanisk Have ja Ørstedsparken

Nämä kuvat on otettu jo kohta kaksi viikkoa sitten. Minulla ei vain ole ollut yhtään aikaa tai jaksamista päivittämiseen.
Olin Kööpenhaminassa viikonlopun 24.-26.9. Ilmat olivat tietenkin olleet loistavan lämpöiset ennen tuloani, mutta muuttuivat sateisiksi sopivasti perjantaina koittaessa. Niin tapaa käydä. :)

Minun tavanomaisesta vaatimuksestani teimme pitkän kävelykierroksen keskustan puistoihin. Olen aiemmin niitä täällä moittinut, ja pieniä ne ovatkin verrattuna vaikkapa Helsingin ja Tukholman viheralueisiin.
Tällä kertaa löytyi kuitenkin varsinainen aarre; Botanisk Have, jossa en ole koskaan aikaisemmin käynyt.

Puisto on siis oikeastaan kasvitieteellinen puutarha, jossa on monta upeaa vanhaa kasvihuonetta, luonnontieteellinen museo, kahvila jne.

Menimme tietysti tapamme mukaan niin myöhään iltapäivällä, että kaikki rakennukset olivat jo sulkeneet ovensa. Sisään pystyi kuitenkin kurkistelemaan.

Näky oli varsin mielenkiintoinen. Osa kasvihuoneista on 1800-luvun lopulta. Kasteluputket, sadettajat, istutusaltaat, ikkuiden avaus- ja sulkumekanismit ja kaikki vastaavat ominaisuudet, joista en oikeasti tiedä mitään, näyttivät kaikki ihan ikivanhoilta. Todella kiinnostavan näköinen paikka. 

Osassa kasvihuoneista oli viljelyksessä kaikenlaista - tässä kuvassa olevista en tiedä tarkemmin mitä.

Näistä purkeista tunnistin Syklaamin. En tiedä mitä niistä tulee, kun lehdet olivat kaikista jo nuokahtaneet. Ihan kuin olisivat saaneet kylmää...

Tässä on museorakennus pöheikön läpi kuvattuna. Varat puutarhan ja museon kokoelman perustamiseen on alunperin lahjoittanut joku Calsbergeistä.

Siitä ajatus puutarhaan lähdöstä oikeastaan tulikin, että selvitimme mitä kaikkea Calsbergien suku on Kööpenhaminassa rahoittanut. Paikkoja on paljon. Voin kertoa niistä lisää joskus toiste. 

Emme kumpikaan tiedä kasveista paljon mitään. Tästä syystä vierailu puutarhassa näin syksyllä ei ollut kovin järkevää, paitsi valokuvausmielessä. Nurmikolla ei oikein tarjennut istuskella ja penkilläkin tuli nopeasti kylmä.

Puistossa oli kyllä hurjan kesyjä oravia, joita oli mukava seurata. (Tuha etsiä kuvasta, eivät tykänneet kamerasta)

Yksi hienoimpia juttuja, jonka ehdottomasti kopioisin, jos minulla olisi oma piha, oli tämä villiviinisäleikkö. Se muodosti mahdottoman hienoja valoja ja varjoja.

Myös lehdet olivat hurjan kauniita jopa tässä alkusyksyn kalpean vihreässä, kylmän puremassa värityksessä. Myöhemmin ne kai ainakin Suomessa muuttuvat tummanpunaisiksi. Jos niin käy myös Tanskassa on kuja varmasti loppusyksystä upea näky.

Puutarhan alueella oli myös söpö rakennettu kukkula, jonka laelle kiemurteli polku. Paikka on ilmeisesti rakastavaisten suosiossa. Huipulla olevalle penkille oli jo ennättänyt linnoittautua pariskunta sylikkäin ties mitä hommailemaan. En jäänyt todistamaan, vaan poistuin vähin äänin rinnettä alas.

Kävelyretken päätteeksi kävimme myös Ørstedsparkenissa, jossa en myöskään ole koskaan käynyt, vaikka ohi olenkin kulkenut monen monta kertaa. Siellä on kaunis vesialue, jonka ympärillä puut kiertävät ja jonka yli kulkee todella romanttinen silta. Suosittelen.

Puistossa on myös aivan ihastuttavan näköinen kahvila, joka sekin tietenkin oli kiinni, myöhässä kun oltiin.
Molemmat puistot ovat aivan kaupungin keskustassa ja paljon mukavampia kuin Rosenborg Have, jossa me jostain kumman syystä nökötimme tosi monena päivänä heinäkuussa.