maanantai 22. helmikuuta 2010

All I Want Is You




Ulkona jatkuu lumimyrsky, olen huonovointinen ja pohdin mahdollisuutta jättää työt ja lähteä kotiin kesken päivän.

Viikonloppu meni taas hujauksessa. Olin koko ajan hirveä väsynyt. Viime viikon putki vaati veronsa. Perjantaina olin aivan kuin humalassa, vailla oikeaa humalaa. Lauantaina edelleen aivan epänormaalin uuvelo. Sunnuntaina rehellisesti krapulassa. Tuhlasin melkein puolet viikonlopusta riitelemällä. Tosin kiukutteluni kulminoitui vasta myöhään lauantai-iltana.

Aloimme riidellä baarissa, aikamoisessa huomalassa molemmat. Periaatteessa vihaan moista välienselvittelyä julkisella paikalla, mutta tässä tapauksessa pitää todeta, että ei se mitään. Kun höyryjä pääsee päästämään niin harvoin, niin puolet yhdessäolosta kuluu aina kaikenlaisten ristiriitojen selvittämiseen. Tätä tämä kai sitten on.

Selvitimme ja pääsimme sitten normitilaan. Kaikki on siis periaatteessa ihan hyvin, lukuunottamatta sitä ikuisesti vallitsevaa perusongelmaa, että yhteistä aikaa on niin kovin vähän ja kun sitä on, se on erittäin latautunutta, koska yhdessä viikonlopussa pitää elää kokonaisen kuukauden edestä.

Törmäsin hetki sitten oheiseen kappaleeseen ja se toi hyvän mielen. Kumpa ihmissuhteet olisivat yhtä mutkattomia kuin tämä veisu. Minun ihmissuhteeni eivät ole koskaan. Ne ovat niin kovin hankalia aina. Kerään vaikeuksia ja rakastun vääriin miehiin. Kaipa. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti