Tunnelmia

Tulin voimautuneena takaisin, vaikka yöunet jäivätkin su-ma välisenä yönä neljään tuntiin ja maanantai oli töissä pitkä ja rankka (kuten koko viikko). Toisaalta nukuin viikonloppuna todella hyvin, tyynesti ja pitkään. On se kumma kun uni asuu kokonaan korvien välissä.

Viikonloppuna oli kyllä osin hurjaa, vaikeaakin, mutta loppupeleissä kuitenkin hienoa. Intiaanikesästä ei tietenkään ollut tietoakaan, vaan helle oli hävinnyt tuuleen. Sen sijaan oli sateista ja paljon kylmempää kuin Helsingissä.

Tässä muutama tunnelmapala, jotka haluan jakaa:

Lauantai-aamu oli yhtä harmaa, kuin pitkät pätkät koko viikonloppua. Taustalla liputus. Arvuuttelin että illan Tanska-Portugali -peli sai isänmaalliset ja jalkapallohullut tanskalaiset vetämään punavalkeat salkoon.

Kävimme lauantaina hassun taidenäyttelyn avajaisissa ja sen jälkeen lounaalla teatterin henkilöstöravintolassa. Oli ehkä mukavin työmaaruokala, jossa olen koskaan käynyt ja hienoin mahdollinen näköala. Ruokakin oli ok. Se katosi nälkäisiin suihin, ennen kuin muistin ottaa kuvan.

Teatterissa oli myös huipputyylikäs ja -hauska kyltitys.



Illalla menimme vanhaan oopperaan katsomaan hassua poikkitaiteellista teosta Tomorrow in a Year, jonka musiikin oli tehnyt The Knife. Siinä oli klassista- ja poplaulua, tanssia, hieno lavastus ja Darvinin Lajien syntyä lainaava teksti. Tosi "outo" kokonaisuus siis. Oli silti aika hauskaa. Jostain osista pidin kovin, toiset olivat kummia tai pysähtyneitä. Yleisössä istui pelkästään nuoria (enimmäkseen ruotsalaisia) hipstereitä. Huipputyylikästä ja vähän huvittavaa siis, en tiedä pitivätkö hekään näkemästän. Ei ollut tyypillistä The Kifea se, ei.

Sunnuntaina valuimme brunssille kulmakuppilaan vasta iltapäivällä. Aurinko paistoi ajoittain, sitten taas satoi ryöpsynä vettä. Todella hassu sää. Kuppila oli huippuviihtyisä. Kirpeästä syystuulesta lannistumatta ulko-ovi oli auki kadulle. Oli hieno myöhäiskesän tunnelma. Jutustelimme siitä, miten hauskaa olisi pitää omaa kahvilaa.

Aamiaisen jälkeen otimme Nyhavnista keltaisen lautan (oikealla) uudelle oopperatalolle toiselle puolelle "jokea". Vasemmalla näkyy muuten teatteritalo ulkoapäin. Sen yläosassa olevassa lasikuutiossa sijaitsi se maailman viihtyisin "työmaaruokala".

Tässä uuden oopperatalon työmaaruokala, joka ylitti edellisen paikan aseistariisuvalla majesteettisuudellaan. Siihen kuului parveke, joka jatkui koko rakennuksen ympäri. Todella fantastisen, henkeäsalpaavan UPEA paikka. Koko rakennus on aivan uskomattoman hieno. Ja aurinkokin alkoi paistaa!

Tässä syy oopperalle tuloon. Ystäväni päästi meidät ylimmälle parvekkeelle, erilaisten valojärjestelmien ja johtojen joukkoon seuraamaan Jevgeni Onegin -esitystä. Kokemus oli aika huikea. Olimme todella, siis ihan TODELLA korkealla, ja siellä oli todella pimeää. Kaiteeseen ei saanut koskea, koska se saattoi laukaista palohälyyttimen. Jouduimme siis tunnustelemaan tiemme perille. Aika jännittävää (luvatonta), jopa pelottavaa, kunnes ajatukseen tottui. Ihan kuin kirjasta tai elokuvasta. Ikimuistoinen kokemus, varsinkin, kun itse oopperakin oli tosi tosi hieno!

Menimme vielä sunnuntain päätteeksi ystävien kanssa Christianshavniin hampurilaisille ja olusille tähän tosi tosi kivaan paikkaan. Kuvan vasempaan laitaan on joku ennättänyt työntää nenänsä.