Bukarest talvella

Nämä kuvat ovat jonkun salaperäisen valokuvaajan 1960-luvun lopulla Bukarestissa kuvaamia. Varmuudella tiedän vain, että kuvaaja on romanialainen. Nämä ovat minusta aivan valtavan hienoja. Haluaisin välittömästi matkustaa Romaniaan ja nähdä miten joukkoliikenne tänä talvena sujuu.

Kuvien tunnelma on niin samanlainen kuin Helsingissä viime viikkoina, vaikka täällä ihmisiä ei ole olekaan yhtä paljon, eikä heitä oteta liikennevälineisiin yhtä aikaa yhtä paljon. Lumen määrä aiheuttaa kaikessa poikkeustilan, asioiden ei voi olettaa toimivan samoin kuin normaalisti. Helsingin keskustan kadut muuttuvat perunapelloiksi, jalkakäytävät ovat parhaimmillaan olleet niin lumivallien tukkimia, että olen kahlannut polvea myöten lumessa.

Kaikkihan eivät täällä todellakaan auraa jalkakäytäviä - asian todistaa Helsingin maistraatin edessä oleva pätkä, jota ei aurattu kokonaiseen viikkoon. En valita siitä syystä, että poikkeustila tuo arkeeni tietyllä tavalla pikantin lisän. Luonto on se joka loppupeleissä määrää, niin pääkaupugissa kuin keskellä korpeakin. Ja minä pidän talvesta!

Asioita joista pidän: Pyöräilevät turistit

Tämä näky ilahdutti minua aamulla. Bulevardia pitkin pyöräili pitkä letka italialaisia turisteja. Kärjessä polki suomalainen opas turvaliivissään.
Etenivät sen verran hitaasti muuten, että ennätin kävellä kahdesti ohitseen. Ensin Fredan kulmassa ja toisella kertaa Mannerheimintiellä.
Näytti hurjan mukavalta, vaikka Helsinki ei niitä parhaita pyöräilykaupunkeja olekaan. Kunpa tänne rakennettaisiin lisää pyöräteitä, söpöjen pyöräilevien turistiryhmien pyöräiltäväksi. Ja helsinkiläistenkin iloksi.