Saksalaisia vieraita ja keijukaisen mekko

Meillä on töissä iso joukko saksalaisia vieraita. Kukaan ei oikein tiedä mistä ovat ja miksi ovat täällä, mutta ovat ahtautuneet yhteen keskikokoiseen neuvotteluhuoneeseen, vaikka suurinkin olisi heille selvästi liian pieni. Ilmeisesti heitä on tullut ilmoitettua enemmän. Tilassa on silminnähden ahdasta ja kuuma. Hymyilyttää, kun kävelen ohi.
Esitelmät tulkaa tulkki. Se on harvinaista. Yleensä kaikki puhuvat ja ymmärtävät englantia tarpeeksi.


Minulla on tänään suuria vaikeuksia keskittyä työntekoon. Aamupäivän ponnistelun jälkeen aivosähkökäyrän paikalla on pelkkää viivaa. Loman lähestymisen huomaa siinä, että kukaan ei ole kovin tehokas ja kaikki viipyvät mielellään kahvihuoneessa pitkään. Moni elättelee suunnitelmia siitä, että voisivat vetäytyä iltapäiväksi kotiparvekkeelle lueskelemaan kaiken maailman raportteja.

Olen etsinyt verkkokaupoista kivaa kesämekkoa, vaikka minulla ei ole nyt rahaakaan.
Pitkällisen haravoinnin seurauksena olen löytänyt mm. tällaisen äärettömän söpön kesämekon, jota voi tietysti pohjoismaissa käyttää ehkä yhtenä päivänä kesässä.

Valmistaja on brittiläinen Nadinoo ja mekon nimi Pixies dress.

Lisää kivoja vaihtoehtoja: Anthropologie ja All Saints

Nyt on sitten kesäkuu koittanut.

Asioita joista pidän: Arvokkaasti ikääntyvät vaatteet

Minulla on parantumaton himo vaatteisiin. Olen elänyt budjettisyistä todellisessa kieltäymyksessä viimeiset kuutisen kuukautta ja ostanut vain yhden uuden vaatteen (tai kengät) kuukaudessa. Se on vaatinut minulta melkoista itsekuria ja olenkin sortunut ainoastaan joululomalla, silloinkin tarjousten edessä, enkä silloinkaan pahasti.

Törmäsin Sartorialistin blogissa ajatukseen siitä, että uusia vaatteita ei pitäisi ostaa liian usein/ollenkaan, koska silloin vaatteet eivät ennätä koskaan ikääntyä arvokkaasti. Ajatus rouheasti ikääntyneestä nahkatakista on tietysti tuttu, mutta tämä vaatteiden ikääntymisen ajatus on toki kannattamisen arvoinen laajemminkin.

Ikääntyessään vaatteet sopeutuvat käyttäjänsä muotoihin ja elämäntapaan, mukautuvat. Muuttuvat istuvammiksi, käytettävämmiksi. Uutuden karheus ei aina, eikä useinkaan ole käyttäjän näkökulmasta hyvä asia. Usein käyttöominaisuudet jalostuvat vasta ajan myötä. Näin on omalla kohdallani ainakin kengissä. Vaatteet myös löytävät kokemukseni mukaan paikkansa ja asusteensa garderobissa varsin hitaasti. Ne vaativat käyttökertoja ollakseen hyvällä tavalla osa kokonaisuutta, jotain toimivaa asua. Ainakin minulla. Tyylini ei ole niin hioutunut, että jokainen uusi ostos solahtaisi aina sujuvasti porukkaan. Joskus tämä vaatii työstämistä ja aikaa, ikääntymisen mukanaan tuomaa varmuutta.

kuva: The Sartorialist