Näytetään tekstit, joissa on tunniste mielenosoitukset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste mielenosoitukset. Näytä kaikki tekstit

tiistai 16. maaliskuuta 2010

Asioita joista pidän: Kummalliset mielenilmaukset


Demokratiaan kuuluu olennaisena osana sananvapaus, joka alkaa nopeasti näivettyä, jos kansalaiset eivät sitä käytä. Helsingissä näkee kyllä ilahduttavasti kaikenlaisia mielenilmauksia. Valitettavan vähän on nykyisin suuria massatempauksia, mutta aina silloin tällöin ainakin pieniä yhden tai kahden tai muutaman miehen protesteja.

Protesteihin liittyy minun nähdäkseni aika usein sellainen varsin perinteinen suomalainen kylähulluus, eli aito piittaamattomuus sovinnaisista normeista ja varsin tinkimätön itsensä likoon laittaminen. Pidän sitä kannatettavana asenteena!

Eduskuntatalon edessä oli talvikuukausina käynnissä tällainen kuvassa näkyvä hiljainen mielenosoitus. Pysäköityyn kuomuperäkärryyn oli ripustettu lakana, jossa luki: Korruptoitunut hallitus. En tiedä kuka siellä mieltään osoitti ja oliko kyse muustakin kuin protestista vaalirahoitukseen liittyen. Oletan kuitenkin, että pysäköinnille oli lupa, koska muuten kärry olisi varmastikin hinattu arvokkaalta paikalta pois varsin vikkelään.

Takavuosilta tulee mieleen sellainen maahanmuuttajamies, joka kulki pitkin poikin ydinkeskustan kortteleita huutaen kovalla äänellä Paavo Lipposen vastaista protestia. En oikein koskaan saanut kunnolla selvää mitä hän Lipposesta yritti sanoa. Vastustusta oli ilmassa, epäilemättä. Olin tuolloin töissä keskustan kirjakaupassa ja ääni kuului erinomaisen hyvin 2. kerroksen ikkunoiden läpi. Otimme aikaa kellosta. Joskus saattoi vierähtää toistakin tuntia säännöllisiä huutoja kuunnellen. En aina jaksanut suhtautua kovin huumorintajuisesti. Jossain vaiheessa säännölliset huudot alkoivat ottaa aivoon.

Toivoisin, että minusta tulisi vanhempana - kun ryhdyn pukeutumaan kulttuurikaapuun - sellainen kukkahattutäti, joka kipuaa eduskunnan lehterille laskemaan milloin mitäkin banderollia. Mielenosoitukset ovat minusta hienoja tapahtumia, mutta olisipa hienoa alkaa edes vanhana sellaiseksi itsensä yksilönä likoon laittavaksi idealistiseksi kylähulluksi, joka uskaltaisi tunteen palolla sanoa sellaisiakin asioita, joita toiset eivät kehtaa sanoa.