Olen aivan kuollut! Keskiviikkojuopottelu ei kyllä todellakaan enää sovi kunnolleni. Puhe ja punaviini eivät tahtoneet loppua millään. :) Olen kai menettänyt toleranssin tai jotain, mutta tämän työpäivän "päätyttyä" olen kuin märkä rätti. Olen vielä viettänyt puolet päivästä aivanjavascript:void(0) jumalattoman intensiivisessä workshopissa, joka puristi viimeisetkin mehut. Toimistolta oli vielä iltapäivän ajan (ja edelleenkin) kaikki mahdolliset verkot alhaalla. Voi tsiisus sanon minä! Sain ihan kiitettävästi viritellä milloin mitäkin puhelinta avuksi.
Nyt pitäisi vielä jatkaa työn tekoa, mutta aivoni vaativat tällaista blogipäivityksen mittaista nollausta. Ja ehkä vielä ainakin yhtä kuppia kahvia. Olen siirtymässä seuraavaksi ystävän luokse uuden asunnon katsastukseen, joten kotiin ei tässä välissä kannata lähteä. Pitkä ilta tiedossa, koska pitää vielä pestä pyykkiä ja pakata.
Eilen lähti kortti #8 Tanskaan - ystävälle. Kymmenen pistettä ja kuviteellisen papukaijamerkin saa se, joka arvaa/muistaa, missä jo edesmennyt Restaurant/Café Ribs sijaitsi? Kyseinen postikortti on muuten ihan oikea painettu grafiikan lehti. Suhteellisen eksklusiivista ja tyylikästä markkinointimateriaalia tuottivat, sanon minä!
Tekstit
