Budapest 2

Budapestissa hotellimme vieressä oli ihastuttava kahvila.
Ensimäiset kolme päivää onnistuin ihailemaan paikkaa vain ikkunan läpi. Se oli juhlapäivät kiinni, mutta avasi sunnuntaina.
Erityisesti nämä ikkunaa vasten sijoitetut pullot herättivät huomioni. Ne sädehtivät lasin läpi kuin jalokivet.

Upean arvovaltainen sisustus, menneen maailman henki, vaikka paikka kuulemma oli ollut pystyssä vasta vuoden verran. Ihailin myös kahvilakulttuurin hienostuneita yksityiskohtia, pieniä kahvi, tee tai kaakaokannuja, joilla kaikilla oli oma muotonsa juomasta riippuen. Croissantin kera tarjoillun hillon lusikka oli kuin pieni taideteos.
Miten unkarilaiset osaavat rakentaa niin autenttisen vanhan näköisiä arvokkaita miljöitä? Upeita vanhojakin kahviloita on toki Budapestissa paljon, Wieniläinen kahvilakulttuuri rantautui sinne jo 1800-luvulla.

Sää oli lauantaina myrskyinen. En muista koskaan kokeneeni yhtä kovaa tuulta, kuin kävellessäni Tonavan rantaa parlamenttirakennukselle päin. Pysyin työllä ja tuskalla pystyssä tätä kuvaa ottaessani.
Pystyttekö kuvittelemaan tuulen, joka tuntuu repivän vaatteet mukanaan päältä? Eteneminen vaatii lihasvoimaa ja hengen lujuutta. Tavaroista on pakko pitää kaikin voimin kiinni, koska jos ote herpaantuu, tavara lentää sekunneissa jo satojen metrien päähän, eikä sitä saa enää koskaan kiinni.
Iltaan mennessä sade oli muuttunut lumeksi, jota pyrytti vaakasuoraan. 

Pidin Budapestista kovasti. Se on hyvin hienostunut. Äärettömän kauniita rakennuksia on koko keskusta täynnä. Minulle tulee siitä tavallaan Pariisi mieleen, vaikka henki täällä olikin paljon välittömämpi ja sympaattisempi, rauhallisempi. Ehkä osavaikutus tunnelmaan oli sillä, että kaupungin keskusta oli niin tyhjä. Kaikki olivat joulua viettämässä.

Rakastan Keski-Euroopan talvea. Se on kostea, mutta silti lempeä. Minusta tuntui vahvasti siltä, että minun pitää muuttaa Suomesta pois, näille leveysasteille. Sopii henkiseen maisemaani paljon paremmin. ;)

Tässä erinomainen ravintola Pesti Lámpás, joka sijaitsi vastapäätä hotelliamme. Suosittelen. Sieltä sai sekä unkarilaista että ranskalaisen keittiön ruokaa. Kuulostaa ehkä kummalliselta yhdistelmältä, mutta keittiö onnistui molemmissa. Ainakin meidän kokemuksemme mukaan. Myös viinilista oli kelpollinen. Pidin myös ravintolatilasta, se oli tyylikäs mutta viihtyisä, hyvin vanhan talon tunnelmaan sopiva, olematta silti tunkkainen.